Teatterin rouva Tilda sai ensi-iltansa Kellariteatterissa osuvasti samaan saumaan, kun PS-pj Riikka Purra joutui myrskynsilmään puhumalla kulttuurista luksuspalveluna. Tilda Vuori (1869-1922) huhki täysillä jo viime vuosituhannen alussa tehdäkseen kulttuuria myös työväestölle ja eri puolilla Suomea. Tilda vakiinnutti Tampereen Työväen Teatterin ammattimaisen toiminnan saadessaan johtajanpestin 1906. Jo ennen sitä hän oli kiertänyt pitkän rupeaman Kansanteatterissa, jolloin näyteltiin ladoissakin.

Hyvätunnelmainen historianhetki koettiin Kellarin lämpiössä ennen torstain esitystä. Istumme siis aiheeseen sopivasti Tampereen Työväenyhdistyksen talossa, kun käsikirjoittaja Hanna Suutela ja moniottelija Juha Hurme avaavat menneisyyden portteja. Sieltä paljastuu muun muassa, että nainen näyttämöllä ei saanut olla raskaana, ei edes kihloissa, ei myöskään liian antavassa asussa. Hän ei myöskään saanut tulla arkisista ammateista – mutta Tilda Vuori ponnisti lankakaupan tiskin takaa teatterin merkkihenkilöksi. Hän uudisti niin ohjelmistoa kuin koulutusta, ohjasi, käänsi, näytteli, sovitti, dramatisoi. 

Teatterintutkija Hanna Suutela sai paljon materiaalia näytelmään ja kirjaksi asti Tilda Raition (alun perin Matilda Blom) ja Kaarlo Vuoren kirjeenvaihdosta. Taiteilijapariskunta seurusteli pitkään ennen naimisiinmenoa juuri siitä syystä, että Tilda voisi jatkaa näyttämöllä.

Musiikkipitoinen Teatterin rouva Tilda on rakennettu tyylikkäästi. Se antaa ajankuvaa ja tietämystä (työväen)teatterin historiasta nokkelia ideoita käyttämällä. Ansiokas ohjaus on Mikko Bredenbergin. Historian raskautta pelkääville voi sanoa, että Tildan (Kristiina Hakovirta) ja Kaarlon (Mika Piispa) kanssa viihtyy. Liitto on onnellinen. Mika Piispa on mainio myös Kansallisteatterin johtajana Kaarlo Bergbomina. Aarne Orjatsalo piipahtaa näyttämöllä pahvinukkena.

Kun pariskunta pui oman kohtalonsa järjestelyä, keskusteluun sisältyy faktaa mm. tuonaikaisista näyttelijän palkkioista. Mitä muuta historia havisee? Käy ottamassa selvää. Loppupuolen huipennuksena keskustelua käydään jo operettimeiningillä. Säveltäjämuusikkona toimii Maija Koskenalusta.

Tildan toiveet sopinevat myös tämänhetkisiksi saatesanoiksi:  ”Tuokoon vuosi 1917 meille kaikkea hyvää, rauhaa, työtä, taidetta, toveruutta. Lähellä jyrisee sota, mutta taide kantakoon meitä kohti onnellisempaa tulevaisuutta” 

Kuvat: Kari Sunnari