Nyt on tanssiin ja transsiin vievät bileet näyttämöllä. Käärmeenpääntallaajat sai hurmoksellisen kantaesityksensä Tampereen Työväen Teatterissa. TTT on mukana yhteistuotannossa Folk Extremen, Espoon Kaupunginteatterin, Tanssiteatteri Tsuumin ja TYKin lukion kanssa. Kokeellisen kansanmusiikin organisaatioon Folk Extremeen kuuluvat mm. Suistamon Sähkö, Anne-Mari Kivimäki, Reetta-Kaisa Iles, Tuomas Juntunen, Pekko Käppi ja Timo Saari. Musiikki ja rytmi on pelkkää laatua tässä esityksessä, samoin tanssijat ja koreografia, ohjaimissa Marjo Kuusela. 

Näissä täpinöissä piti päästä luettelemaan mestarien nimiä heti kärkeen, niin vaikuttunut olen taidoista, joilla sytytetään ihminen kokemaan ilman sanoja (tai jos ei saanut sanoista selvää, aina ei saanut). Hienosti hoitivat tonttinsa myös TYKin lukiolaiset, joiden urakka alkoi jo lämpiössä puoli tuntia ennen saliin siirtymistä.

Maaginen esitys pelkästään liikkeen ja musiikin voimasta. Alkujuuri on vasulaisten oudossa lahkossa parisataa vuotta sitten, mutta esitys sallii mielen vaeltaa omia teitään uskosta tai uskonnoista, vapaudesta tai seksuaalisuudesta, niinhän tekijöillekin kävi. Ei pitäydytä pelkästään Vasumäen historiassa.

Säveltäjä Anne-Mari Kivimäki ja ohjaaja Marjo Kuusela aloittivat pohtia konserttimuotoista vasulaisten tarinaa päätyen esitykseen, joka laveni erilaisten aatteellisten ryhmittymien olemukseen.

Vasulaiset tallovat käärmeenpäitä, kirkonoppeja, joissa tanssi ja seksuaalisuus ovat syntiä. Vasumäellä halutaan kohdata Jumala henkilökohtaisesti ja ilon kautta. Jotenkin niin, että ihminen on altis Jumalalle, kun ruumis ja henki ovat yhtä kuten tanssiessa. 

”Sysimustan uskon jälkeen tuntui niin oikialta se vapaus”, tuumii Herkko. Varsinkin Leena hurahti, hän ”joka oli aina inhonnu ittiään, kun tykkäsi niin paljon pojista”. Eihän sitä kylällä hyvällä katsottu, kun alkoi sitten äpärälapsia syntyä, mutta näyttämöllä seksuaalinen vapaus on kyllä tosi taiteellisesti toteutettu. 

Patrik Riihosen soolo uskon aiheuttamasta ahdistuksesta on huima.

Jonkin aikaa heilutaan vielä ilakoiden ihanissa keväänvärisissä vaatteissa (pukusuunnittelu Mirkka Nyrhinen), soitetaan Vasulaisten Juhlamarssia ja Ilon wirttä, Kunnes lavan valtaa mustan körttiläismuodin mieleen tuova lauma…

Niin hienoa, että TYKin lukiolaiset saivat kokemusta itselleen ja antoivat elämystä muille mahtavalla energiallaan. Yksi heistä on Hilda Laitamäki:

”Kuulimme viime syksynä, että olimme matkalla Suistamon Sähkön vierelle Marjo Kuuselan ohjauksella Tampereen Työväen Teatterin suurelle näyttämölle. Silloin en kyllä vielä osannut aavistaa, että tästä teoksesta tulee näin valtava ja merkittävä. Meidät jaettiin nyky- ja epookki-ryhmiin, jotka molemmat edustivat eri aikakausia käärmeenpääntallaajissa. Molemmat ryhmät pääsivät loistamaan lavalla ja hämmentämään yleisöä aulassa. Pääsimme mukaan suunnittelemaan ja aulassa saimme antaa mielemme päästä kokonaan valloille. Moni teksteistä on oppilaiden kirjoittamia, kipeistäkin aiheista. Usko kokonaisuutena on kovin herkkä aihe, joten oli pelottavaa, mutta myös kiinnostavaa lähteä kertomaan siitä, kuitenkaan tyrkyttämättä. Oli aivan uskomatonta, kun meidät otettiin niin avoimin käsin mukaan tähän projektiin, jollaista taidemaailma ei ole vielä nähnyt. Käärmeenpääntallaajissa yleisö ei voi arvata mitä he seuraavaksi kokevat. Voin puhua jokaisen TYKin oppilaan ja opettajan puolesta, että tämä on kokemus, jota emme tule unohtamaan.”

Tamperelaiset näkevät vain kolme esitystä peräkkäin, joten viimeinen on jo la 18.3. Huhtikuussa jatkuu Espoon Revontulihallissa Kallion lukiolaisten kanssa.

Kuvat: Kari Sunnari