Teatteri, musikaalit, elokuvat
Kesäteatterikauteni Pyynikin ”kansalliselta kesänäyttämöltä” jatkui seuraavaksi Oulun Hupisaaressa. Teatteri Neliapila työsti kulttuuripääkaupunkivuoteen laulunäytelmän Toripolliisin aikaan, joka kuuluu Oulu2026-ohjelmistoon ja on kuin turisteille räätälöity. Se houkutteli minuakin lupauksilla oululaisesta elämänmenosta ennen ja nyt, murteesta ja ”hahamoista”, koska…
Kun kuulin Pyynikin kesäteatterin valinnaksi Harmony Sisters, kuvittelin sitä kovin riskaabeliksi ratkaisuksi – mutta en enää ensi-illan jälkeen. Nyt näen bussilastillisten ja kaikenikäisten ihmisten vyöryvän Pynsälle, ja lähtevän sieltä autuas ilme kasvoillaan. Valinta on oikeastaan johdonmukainen…
Kerkesin ja onnistuin mukaan vasta lisäesityksiin. Niitä Vuonna 85 Reunion todella tarvitsi. Fanien joukko on heltymätön, manserockin jano kyltymätön. Kun Jari Ahola katkaisee biisin, yleisö laulaa loppuun Kun kitara soi, ei itkeä saa, sähköt sain, sähköt…
Onneksi minulle valkeni etukäteen, että KOM-teatterin Taival ei ole mikään hevimusikaali, vaikka se on saanut nimensä Stam1nan samannimiseltä albumilta, jonka sanoituksiin ohjaaja Tuomo Rämön käsikirjoitus perustuu. Olisi jäänyt menemättä. Biisien upeat lyriikat ovat Stam1nan perustajan Antti Hyyrysen aivoituksia…
Paras ja voimallisin näkemäni yhden hengen esitys on Väylä, näyttelijä Ella Mettäsen, ohjaaja Mikko Roihan ja kirjailija Rosa Liksomin taideteos. Se on Vapaa Teatterin, Jurkan, Lahden Kaupunginteatterin ja TTT:n yhteistuotanto, nyt Kellarissa. Ella Mettäsen esittämä tyttölapsi paimentaa naapurin…
