Onhan se suuri suljetun tilan murhamysteeri, kun yllätysjuhlissa synttärisankari kaatuu ykskaks kuolleena maahan. Minulle suurin mysteeri on sittenkin se, millaisessa vauhdissa muuntautuen Juha Pulli hoitelee koko vieraskatraan roolit melkein ilman lisävarusteita. Vain pyörähdys, ja seuraava epäilty on edessäsi. Tai yhdellä on rillit, toisella lippis etuperin, toisella takaperin, jollakulla vaan selkä kumarassa jne. Niin ja onhan Pulli loistava ballerinakin. Joel Mäkinen sujahtaa peruskonstaapelista etsivän hommaa hoitamaan, varsinaista etsivää odotellessaan ja ylennystä havitellessaan.

Kyseessä on helsinkiläisen Musiikkiteatteri Kapsäkin ja turkulaisen Linnatetterin yhteistuotanto Murha kahdelle. Se vieraili Frenckell-näyttämöllä. Kiitos, että saamme nähdä kotikentällä myös sitä, mitä muualla tehdään. 

Murha kahdelle on uudenlainen kokemus. Olisi vaikeaa päättää, missä järjestyksessä se on dekkari, komedia tai musikaali, koska se on kaikkea, energisesti ja rytmikkäästi. Intiimisti mutta isosti.

Lavalla on vain vaatenaulakko ja piano – jota molemmat näyttelijät osaavat soittaa briljantisti, yhdessä ja erikseen.

Brittiteoksen on kirjoittanut Kellen Blair ja Joe Kinosian, joka on myös tehnyt musiikin. Ansiokkaasta käännöksestä on kiittäminen Hanna Kailaa. Murha kahdelle on Chris Whittakerin kiitosta saanut debyyttiohjaus Suomessa. Musiikkiteatteriin erikoistunut Whittaker  on asettunut Suomeen Turun suunnassa, mutta Tampereen taivalta ovat Anastasian ja Piafin koreografiat Tampereen Teatterissa. 

Kuvat Tero Vihavainen