Neljän teatterin aikaansaannos Sex – sukupolvia & sukupuolia on juuri saanut kantaesityksensä Eino Salmelaisen näyttämöllä. TTT, Siperia, Lahden ja Kotkan kaupunginteatterit ovat asialla, kun Sari Havas, Aija Pahkala ja Raisa Vattulainen astuvat areenalle. Kolmen naisen komedioita on ilmaantunut lähimenneisyydessä useita. Tämänkertainen esitys tuo minulle mieleen kysymyksen, onko niihin kehittynyt tietty pirtsakka esitystapa tai tyylilaji, joka tekee uudestakin esityksestä vanhahtavan, varsinkin jos heti alkuun jauhetaan koronasta ja kohta vedetään pakasta #metoo-korttia – joskin myös uusinta Seta-sanastoa sekä kiihottimia.

Esiintyjien roolihahmoista yksi on raskaana, toinen on huolissaan tyttärestä, joka haluaa mieheksi. Sari Havas esittää eläkkeellä olevaa Vähemmistöneuvonnan työntekijää – ja kerää suurimman huomion yleisöltä vaatimalla hoivakotiin dildoja turbomoottorilla. 

Vähemmistöneuvonnan toimisto on luotu mappikasoilla, ja sermit ovat suurensuuria siirreltäviä mappeja. 

Lopputulemana päästään kaikesta ihmetyksestä ymmärrykseen. Tää on mun elämä, sanoo tytär. Sun elämä, myöntyy äiti.

Ohjaus on Minna ”Pokka pitää” Koskelan, käsikirjoituksen ovat laatineet Valto Kuuluvainen ja Raisa Vattulainen.

Laitanpa vielä loppukevennyksen aihepiiriin elävästä elämästä, kun sen samana päivänä satuin kuulemaan: Eräs 5-vuotias typykkä tarinoi kaverilleen: ”Ihminen on joko poika tai tyttö. Pojat ovat kamalan hankalia. Ne haluavat aina kaiken paitsi saippuaa. Mutta minun isäni on niin kiltti, että luulen hänen olleen pienenä tyttö.”