Moliéren Saituri satojen vuosien takaa on sellaisenaan hauska ja pätevä näytelmä, mutta teatterinjohtaja Kauton ja taloustoimittaja Raesteen tekemänä se on hauskin ja pätevin modernisointi ylipäätään. Siinä on raikkain ja riimittelevin käännös, se sisältää näpsästi taloustieteen lyhyen oppimäärän ja siinä on huippuun viritetty tiimi. Auvo Vihron viuhtova Harpagon jääköön osaksi teatterihistoriaa!
Taloustieteen historian ja päivityksen ymppäys epookkinäytelmään toimii yllättävän luonnikkaasti. Talousasiantuntijat perustelevat mukanaolostaan ilmeisen: Koska tässä näytelmässä puhutaan aika paljon rahasta. Näin on, koska Moliéren ihmistarkastelun luupissa on nyt saituus ja ahneus. Isäntä pihistää hevosten kaurat aamupuuroonsa? Niin pihi, ettei käy edes kakalla, uskotaan kylillä.
Rakkaudesta ja rahanpuutteesta epätoivoinen saiturin poika Cléante (Hiski Mäkitörmä) kysyy ”saituuden nukkavierussa palatsissa”: Mitä iloa on rahasta, jos sitä ei saa käyttää? Kumpi on suurempi syyllinen, se joka ostaa rahaa, koska tarvitsee sitä, vai se, joka koronkiskurina ryövää rahoja, joista ei tiedä, mitä niillä tehdä.
Niin raha, rakkaus kuin ihmissuhteet ovat peliä, joka konkretisoituu tässä sulkapallopeliin. Avauskohtauksessa sitä pelaavat salaiset rakastavaiset Élise (Inke Koskinen) ja Valére (Veli-Matti Koskela) barokkiröyhelöissään, sittemmin pallottelevat asiantuntijat, Pihla Pohjolainen, Riikka Papunen, Eriikka Väliahde ja Samuli Muje.
Kun Auvo Vihro tekee näyttävän entrénsa, hän loikehtii ja kiukuttelee lavalla lähes koko ajan, valtaisa suoritus! Hän siis pelkää, että häneltä varastetaan myös sitä, mitä ei edes ole. Hän tarkistelee väkensä housunpuntitkin sutjakkaasti: ”Lahkeen poimu on varkaan reppu.” (vrt ”Tällaiset leveät polvihousut ovat kuin varta vasten tehdyt varastetun tavaran kätköpaikaksi”)
Palvelijan poimuista ei löydy mitään. Jos ennen tilaisuus teki varkaan, Saiturin uusi sananlasku kuuluu: Tilaisuus tekee varakkaan!
Kun vaihdon välineesta tuli päämäärä, raha oli saanut vallan. Talousasiantuntijat selvittävät niin transaktiot kuin talouden moottorit, lainanannot ja lainanotot. Hätä on koron paras kyytipoika.
Rakkaustarinoiden kyytipoikana on yleensä väärään henkilöön rakastuminen. Nyt kaiken lisäksi isä ja poika kilvoittelevat samasta neidosta, Marianesta, jonka suloisuutta esittelee Pihla Pohjolainen.
Suvi-Sini Peltola tekee vaikuttavan roolin Frosinena, joka säätää ja sumplii liittoja. Säädöistä huolimatta lopuksi tapahtuu simsalabim. Rakkausasiat asettuvat kohdilleen, mutta rahan suhteen mikään ei ole muuttunut, tänäkään päivänä.
Kuvat Kari Sunnari