Pelinavaukseksi taas uudenlainen konsti ilmoittaa kännyköiden sulkemisesta: Näyttelijä ei voi puhua puhelimessa enempää, koska hänellä on esitys juuri alkamaisillaan…Se esitys on Kinky Boots Helsingin Kaupunginteatterissa. Yleisö ymmärtää, että nyt ei mitään ”säpsnättejä”, ei edes värinää. ”Kuka tumputtaja kuvittelee, että värinä ei kuulu!!!”

Alkaa vauhdikas oodi kengille, mutta myös rakkaudelle, itsensä ja toisten hyväksynnälle, kaikenkirjavan köörin voimalla, kaikkivoipaisimpana drag queen Lola. Ja termit hän määrittelee äkkinäiselle Charlielle – ja minulle – näin: Drag queen on Kleopatra, transvestiitti on kuin Winston Churchill äitinsä alkkareissa.

Konkurssivalmiin kenkätehtaan perijä Charles on aika tavallinen tallaaja – joskin Petrus Kähkönen laulaa epätavallisen komiasti – joka Lolan ansiosta keksii aukon kenkämarkkinoilla. Lauri Mikkola loihtii kerrassaan karismaattisen Lolan. Kun tämä astuu yökerhon lavalle ja laulaa: Olen vapaus, olen vankeus, se on nimenomaan vangitsevaa! Täysin eri maailmoissa elävien miesten kohtaloita yhdistää isien vaatimukset ja määritelmät sille, mikä pojasta pitää tulla ja millainen olla. Lolalle syntyy missio saada ihmiset hyväksymään toisensa sellaisenaan.

Kinky Bootsin tekijät ovat onnistuneet kokoamaan glamourin ja glitterin oheen kiitettävästi, jopa koskettavasti, sekä asiaa että tarinaa.

Kun Lolan ja Charlien yhteistyö meinaa haaksirikkoutua, Charlie soittaa nöyrästi lentokentältä Lolan vastaajaan, että jotain puuttuu, kun Lola puuttuu. Siltä se tuntui katsomossakin.

Ohjaaja Samuel Harjanteen Englannin opit eivät ole menneet hukkaan. Niin draivi päällä mennään, että on kiva odottaa myös mansen Billy Elliottia. Olkoonkin, että nämä molemmat musikaalit noudattava kritisoitua buumia tehdä tuttua leffaa näyttämölle.

Peter Ahlqvistin lavastus toimii ajoittain kahdessa tasossa, ylhäällä tuskaillaan toimistossa, alhaalla pyörii show tai kenkätuotanto. Miten miehet kykenevätkään liikkumaan ja tanssimaan noissa piikkikoroissa?? “Rakasta itsees, arvosta itsees” jää kaikumaan korviin. Musiikki ja laulujen sanat ovat megatähti Cindy Lauperin, käsikirjoitus Harvey Fiersteinin.