Alun pitäen luulin, että en jaksa enää sitä Gabrielin lipevyyttä, mutta viiveellä taivuin katsomaan uusinta versiota Mika Waltarin suosituimmasta näytelmästä vuodelta 1945. Komediateatterin Gabriel, tule takaisin Panu Raipian ohjauksessa viihdyttää varmalla otteella, mutta varsin traagisesta ilmiöstä; siitä, miten huijari vie rahat rakkaudenjanoisilta. 

Lahjakkaan liehittelyn ja lumoutumisen kolmikkona lavalla ovat Sanna Majanlahti, Karoliina Kudjoi ja Kristo Salminen. Neljäntenä mutta nohevimpana keekoilee siskontyttö Raili, siis Matleena Junttanen.

Urallaan nosteessa oleva Kristo Salminen vahvistaa asemiaan entisestään lirputellessaan siskoksille, jotka erilaisuudestaan huolimatta ovat vuosiakausia eläneet tasaista elämää yhdessä, paperikauppaa pitäen.

Kun hurmaava herrasmies sotkee kuviot, ensinnä vietelty nuorempi Kristiina rukoilee jopa jumalalta apuja, miten voi kertoa isosisko Ulrikalle onnestaan, eikä siitä hyvää seuraakaan. Siskot lataavat toinen toisensa analyysit:

– Olet kiihottunut ja hysteerinen!

– Olet kova ja katkera!

Gabrielille ei kovan kuoren pehmitys tuota ongelmia, kun selviää, kenellä se likviditeetti rahan suhteen on. Hänen omassa ”työvälineessään” eli rahalippaassa on vain Tex Willer ja kuitteja. Ja avain aina hukassa, kun tarvittaisiin.

Ulrika on pitänyt tiukassa valvonnassaan niin kassan, siskonsa kuin siskontytön. Sitten se käy hänellekin:

– Kyllä, kävin pankissa, ja ulkona on kevät!

Eipä aikaakaan, kun ääni sortuu: Miksi, Kristiina, miksi?

Ja sittenkin, molempien pettymyksen ja nöyryytyksen jälkeen: Gabriel, tule takaisin!

Kuvat Harri Hinkka