-Miten mä kehtaan avata teatterifestivaalini Red Nose Companyn Frankensteinilla, sehän on yli 5-vuotiaille, käväisi mielessä etukäteen. Turhaan. Yleisö oli selvästi aikuisvoittoista, ja kuten aina, lapsikatsojat antoivat suloisen mausteen esitykselle Hällässä.

Teatterikesän avajaispäivää siis mentiin, mutta Frank ja Stein – Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen – toivottivat tervetulleeksi Tiedekesään. Sähköoppia tuli monelta kantilta, havainnollistamista, mihin kaikkeen sähköä tarvitaan. Sehän oli Frankensteinin aikaan pelkkää mystiikkaa. Ukkonenkin on sähköä. Sähkö on elektronien tanssia. Sen myötä parivaljakko pääsee hypähtelemään muutaman tanssiaskeleen. Ja koska aivoimpulssit ovat sähköä, yleisö voi kokeilla käskytystä: etusormi ylös, sitten sormi nenään. Kyllä, me ollaan kaikessa menossa mukana lasten lailla. Suhistelemme tuulta ja ulvomme kuin sudet. Kun Frank kysyy, Hyvä yleisö, haluatteko nähdä, miten kuollut herätetään henkiin, typykkä takaani henkäisee hennosti ”Joo”.  

Näyttämö täyttyy sumusta, koska Frankin aivot höyryävät, kainalot hikoavat ja vatsaa vääntää – eli joka ruumiinosa ”savuttaa” peräpäätä myöten. Näyttämölle syntyy hirviö. Vai onko se vaan pelokas olio? Frank ymmärtää, että tuolle olennolle hän itse on hirviö..

Kaiken kaikkiaan Ruuskanen ja Vasama ovat enempi einsteineja kuin frankensteineja. Jään innolla odottamaan kiertävää Aleksis Kivi -esitystä, joka vierailee syksyllä Tampereen Työväen Teatterissa.