Lähiöteatteri Lysti palasi helmikuussa Niskavuoren nuoren emännän kanssa Hervannan Cinolaan. Parasta ja yllättävintä oli Apocalyptican musiikin käyttö, kun näyttämö oli pimeänä, heti alkuun sekä vaihdoissa.
Harrastajateattereiden suurin haaste on usein saada tasoitettua epätasaista joukkoa – muuten tuntuu kovin piinalliselta. Suosittelen silti arkailematta, että käykää hyvät ihmiset muissakin kuin laitosteattereissa. Innostus on niin inspiroivaa.
Hella Wuolijoen Niskavuoret ovat dramaturgisesti selkeitä. Enää lähinnä harrastajateatterit tarttuvat niihin. Tosin ohjaaja Heidi Lakaniemi toteaa käsiohjelmassa näytelmän teemat edelleen ajankohtaisiksi, vaikka tapahtumat sijoittuvat 1880-luvulle.
Saman kliseen voi toistaa lähes kuka tahansa ohjaaja, koska näytelmät yleensäkin kertovat jossain kohtaa rahasta, vihasta ja rakkaudesta. Minulle Niskavuoren nuori emäntä oli lähinnä kumpujen yöstä, mutta ihan viihdyttävää historian kertausta. Humoristiset hahmot syntyivät muutamasta kylän akasta ja ukosta sekä svenskatalande herrasväestä.