Aliisa Pulkkisen ja hänen esittämänsä Sirkku Sopasen alias Shirley Valentinen joulut ovat aika erinäköiset. Aliisa on parempi kokki, vaikka Sirkku viettääkin paljon aikaa keittiössä seinille jutellen. Aliisa Pulkkisella on myös paremmat puitteet valmistella joulua, iso leivinuuni punaisessa talossa Pispalan sydämessä. Teatteriravintola Kiven lavalla perunat ja porkkanat eivät vaihdu lantunpaloiksi joulun alla, koska näyttelijäntyössä repliikit on usein sidottu tekoihin. Mitä sitä mutkistamaan, mikä on jo kerran opeteltu: että kun laittaa porkkanankuoret kompostiin, niin sanoo ”siistii, ai ku siistii”. Aliisa Pulkkinen on täyttänyt kalkkunan jouluksi siitä lähtien, kun hän kolmikymppisenä kävi San Franciscossa opiskelemassa teatteria. Tänä vuonna lintu ehkä vaihdetaan kalaan, kun yhteisen pöydän väki on vähentynyt. Uusperheen lapset ovat jo kuka missäkin. Aliisa Pulkkisen ja Jotaarkka Pennasen muusikkokuopus tulee kuitenkin Suomeen opiskelupaikastaan Wuerzburgista. Sillit ja silakat ovat joulupöydän vakioantimia, joita emäntä alkaa marinoida aina paria päivää ennen juhlia.

-Ruuanlaitto on minusta oikeasti luovaa ja rentouttavaa, Aliisa sanoo terhakkaana. Hän on palautunut Rakkaudesta elämään -esityksen ensi-illasta, johon piti mennä paljon valvoneena ja reissuista rähjääntyneenä. Keittiöhommissa Aliisa Pulkkinen käyttää sujuvasti munakoisoa, siinä missä Sirkku Sopanen laittaa jauhelihasta. Puhumattakaan, että Sirkku tekisi sushia tapaninpäivänä kuten esittäjänsä. Reijohan vaatii kinkkua läpi joulun. Aliisan jouluglögi valmistetaan mustaherukkamehusta, kanelitangosta, neilikoista. Sekaan lorautetaan vähän punaviinia. Sirkku Sopanen ostaa glögin valmiina kaupasta. Ehkä hän uskaltautuu sentään vaaleaan glögiin ja Rieslingiin tällä kertaa, sanoi Reijo sitten mitä tahansa. Sirkku Sopanen on 50+ nainen, joka päätti vihdoin lähteä toteuttamaan omaan elämäänsä. Tähän asti se on jäänyt perheen jalkoihin. Suuri hyppy tuntemattomaan oli matka Kreikkaan ystävättären kanssa.

Kaikki on suhteellista. Ei Kreikan matka nykyihmisestä tunnu kovin kummoiselta. Willy Russellin näytelmää pyrittiin päivittämään, mutta yhä siinä puidaan paikoin ihan menneen ajan problematiikkaa tai taivastellaan asioita, jotka eivät tätä nykyä hätkäytä. Muttei kannatakaan tuijottaa pelkästään yksityiskohtiin. -Uskon, että yleispätevää kosketuspintaa riittää yhä vaikka feministille. Minun elämässäni on ollut ihan toisenlainen vankila kuin Sirkulla, mutta tunnistan samuuden jämähtämisessä. Miksi on niin vaikea irrottautua elämästä jota ei halua? Aliisa Pulkkinen on tehnyt huomattavasti isompia hyppyjä tuntemattomaan kuin roolihenkilönsä. Hän on opiskellut Yhdysvalloissa, huristellut moottoripyörällä Euroopan halki viidennellä raskauskuukaudella, muuttanut vauvan kanssa kaksin puumökkiin.. Vuoroaan odottaa vapaaehtoistyö Afrikassa. Mikäs siinä, kun mottona on: Elämä tuo elämän tullessaan.

Ruusut ja amaryllikset ovat aliisan joulukukkia, Sirkulla neilikat ja hyasintit