Moni epäili koko hanketta, kun uudehko Teatteri 2.0 kutsui kesäiselle luontoretkelle TTT:n Kellariteatteriin. Mitäs kesäteatteria semmoinen on olevinaan?

Luonnonvoimat tulivat avuksi, ja heinäkuisena sadekautena teatterin ystävät löysivät tiensä sisätilojen suojiin – ja lähtivät pois riemastuneina, yllätettyinä, ajatuksia täynnä.

Ohjaaja Saana Lavasteen ja tuottaja Saara Rautavuoman perustamalla yhteisöllisellä ja tutkivalla teatterilla ei ole omaa näyttämöä, vaan se toimii yhdessä muiden kanssa, tässä Alkutuotannon tapauksessa Kotkan kaupunginteatterin kanssa.

Virtuoosimaisia esittäjiä on vain kaksi, kotkalainen Aleksi Lavaste ja helsinkiläinen Tommi Kainulainen. Kaverukset lähtevät ensimmäistä kertaa luontoretkelle toisen metsäpalstalle, jossa elää harvinainen rupilisko.

Rooleja on sittemmin kolmisenkymmentä. Metsässä järjestetään nimittäin eläinten yleiskokous. Itse ideasta tulee eittämättä mieleen Orwellin Eläinten vallankumous, mutta toteutus on kaikkea muuta kuin ennen nähtyä – vaikka olisi käynyt lastensa kanssa katsomassa kuinka monta karhua ja kettua näyttämöllä. Tosin eläinten seassa vilahti joku tv:stä tuttu Putouksen ja Kummelin hahmokin, mutta eipä paljon haitannut.

Se voi olla kiinni parista kielenlipaisusta, kun olet lisko, pari leuanlonksautusta, ja olet poro. Poroista päästään tekoaltaisiin, liskoista lajien uhanalaisuuteen, Linkolasta kalatalouteen. Merkityksiä piisaa naurun takana.

Alkutuotannossa kyse on myös kaveruudesta, identiteetistä, pysähtymisestä , vaikka luonnonsuojelu ja ilmastonmuutos pulpahtelevat jatkuvasti esiin.

Metsänraiskaajan raivaussahana on vaatetanko-hattuteline. Näyttämöllä voi myös soutaa, kun on ensn tehnyt veneen…

Niin Saana Lavasteen ja Iiristiina Varilon ohjaus kuin Mari Hämäläisen lavastus ovat täynnä kantaa ottavia kekseliäisyyksiä, kuten koko käsikirjoitus. Onnittelut Jonni Pantzar!

Kaikki aiheethan meillä on kaluttu, sekä hurtisti että vakavasti. Alkutuotantoon mahtui iloisesti lähes maailmanloppu ja kierros melkein maailman ympäri. (No hay problema, livertää Nigaraguan neito ryöstöviljelyn äärellä.) Pienellä lavalla, parissa tunnissa.

Lähellä luontoa Alkutuotanto myös syntyi; yhteisöteatterihankkeesta, joka toteutettiin Valkeakosken Ritvalan kylän maanviljelijöiden kanssa.

Esitys on hyvä esimerkki soveltavasta teatterityöstä, jossa tärkeintä on prosessi ja jossa merkityksiä etsitään ”tavallisten ihmisten” kanssa, kunnes ammattilaiset vievät homman taiteelliseen lopputulokseen.