kuva harri hinkka Kun jututin Skavabölen poikien ohjaaja Marika Vapaavuorta harjoitusten aikaan, tein päätöksen, joka ei ole päätettävissä: että en vertaile Q-teatterin muinaista kantaesitystä tähän Tampereen Teatterin versioon. Koska aika on toinen, aika kultaa muistoja…
Kesäyölle hymyillen syksyyn
kuva kari sunnari Täräytetäänpä tämän jutun hyvä uutinen heti alkuun: Kyllä Tampereen Työväen Teatterin Desirée-musikaalista hyvä mieli jää! Siitä huolimatta, että esityksen alun tanssikohtaus herättää jo pahaenteisiä epäilyjä. Samoissa tunnelmissa jatkuu ensimmäinen puoliaika, humpsuttelussa. Välillä…
Skavabölen pojat manselaistuvat
Asuin Helsingissä silloin, kun Q-teatteri syntyi. Muistan, miten kuohuttava kokemus Skavabölen pojat oli, synkkää ja silti elämää syleilevää. Se oli Raivion veljesten nopea nousukiito, joka perustui heidän omiin lapsuudenkokemuksiinsa. Miten ihmeessä yksikään ammattiteatteri ei ole…
Teatterikesän terapiaviikko
jotain toista, tampereen teatterikesä, kuva pate pesonius Meikäläinen sai huomattavasti lisää perspektiiviä Teatterikesään sunnuntaihin mennessä – ja Vanja-enolla aloittaneeseen Yana Rossiin, jonka toisen ohjauksen näin tuolloin viimeisenä, Puolassa tehdyn Toivekonsertin. Olen ollut luottavainen nykyiseen – …
Alkuviikon saldoa Teatterikesästä
Alkuviikon saldoani ovat Belfast Boy, Vanja-eno ja Jotain toista. Yhden miehen esitys Belfast Boy ajaa monen isonkin ensemblen ohi. Teatterikesän päävierailuna pidetty Uppsalan Kansallisteatterin Vanja-eno jää minun toistaiseksi kolmen näytelmän listallani pronssille. Enää en toista…
