Ohessa Dostojevskin Idiootin näytösselostus käsiohjelmasta – joka ei omiin käsiini etukäteen osunut. Omakohtainen taustoitukseni eli Dostojevskin tiiliskiviromaanien ahmiminen ulottuu kauas neitovuosiin, jonne muisti ei tahtonut ulottua. Eli ihmissuhteiden logiikka voi häkellyttää yhteen tuntiin tiivistettynä –…
Vierasbloggaus: Elling herkistää haavoittuvuudella ja viihdyttää vilpittömyydellä
Elling on aikamies, jolle päänvaivaa tuottavat sellaiset monille muille arkiset asiat kuin puhelinsoitto ja ruokatilaus ravintolassa. Elling on myös kirja (Brodre i blodet 1996), sitten elokuva (2001) ja nyt vielä näytelmäkin Tampereen teatterin Frenckell-näyttämöllä. Se…
Antigonen valinta
Kotikyläni Lautealan korvessa on valitettavasti tapahtunut yhtä monta itsemurhaa tai tappoa kuin jumalten kentillä antiikin Kreikassa, ei vaan yhtä näyttävästi kuin Sofokleen näytelmissä. Oidipuksen suvun tragediat jatkuvat nyt Eino Salmelaisen näyttämöllä tytär Antigone keskiössään. Antigone…
Suuri Merenneito
Ylenpalttisen ylistävä mainonta ja kirjoittelu voi koitua kohtalokkaaksi. Kun odotukset nousevat pilviin, vaarana on putoaminen. No, onneksi HKT:n Pienen merenneidon tapauksessa saa pudota pilvistä ihanaan vedenalaiseen ja ennennäkemättömään maailmaan – ainakin minulle uniikkia, että tällaista…
Vallankumousta tekemässä
Riivaajat alkoi todella mukaansatempaavasti: Olimme vallankumousta valmistelevan solun jäseninä aloittamassa kokousta. Toistelimme kovaan ääneen yhdessä ”Toimin, en toivo”, ihan energisoivaa Verhovenskin johdolla. Helppoa kuvitella agitaattorien konstit ja valta. Sympaattisen Markus Järvenpään harteilla oli tämä ja…