Juteinia Aleksis Kiven päivänä

 

15346390081_91f2450db6_k.jpg

kuva: kai g. baer

Vietin Kiven ja kirjallisuuden päivää juhlimalla Juteinia. Teatteri Telakassa oli Maailmankaikkeuden ensi-ilta. Suomen kielen esitaistelija Jaakko Juteini syntyi viitisenkymmentä vuotta aiemmin kuin kansalliskirjailijamme. Ensimmäisellä puoliajalla minulle tuli tunne, että tässä tarjoillaan modernisoitua oppituntia valistuksen aikakauden Suomesta – ja mikäpäs siinä, koulutiedoissani piisaa paikattavaa. Modernisoitua, koska alun pimeydestä pukkasi beatia, eli Allen Ginsbergin ”paskantärkeitä huomioita”. Pimeästä kuljetaan sitten kohti tiedon valoa.

Toisella puoliajalla tiesin jo istuvani tanakasti teatterissa enkä koulunpenkillä, intensiivisten näyttelijöiden huomassa. Monestihan se on hilkulla, etteikö Tanjalotta Räikkä ryövää koko pottia, siinä mielessä vaativa tapaus kanssanäyttelijöille. Juha Hurmeen käsikirjoituksessa ja ohjauksessa on neljä Juteinia, olihan miehelläkin monta roolia ja uraa: maistraatin sihteerinä, kirjailijana, filosofina, herättäjänä, huvittajana, sananlaskujen nikkarina, opettajana. ”Valistus on rauhan sotaa”. Huumori on puolestaan elämän suolaa, ja sitä puolta ei tästä totuudentorvesta koulussa valotettu. Olipa raikasta vitsailua ja mehevää sananlaskujen sikermää tähän tv-viihteen kulta-aikaan.

Juteinin vakavat mielipiteet joutuivat roviolle Viipurissa 1829. Anders Cedervallerin kirjapaino menetti toimilupansa. Juteini jätti masentuneena kirjoittamisen vuosikausiksi, muttei lopullisesti. Eikä hänelle käynytkään yhtä huonosti kuin yleensä niille, jotka ryhtyvät pappeja ja vallanpitäjiä arvostelemaan. Juteini oli hengen mies, muttei luterilaisella tavalla. Ihminen oli hänelle sama eri puolilla maailmaa, uskonnosta riippumatta. Aatelissäädylle viesti kuului: Joka orjuutta kannattaa, ryhtyköön itse orjaksi. Arvon mekin ansaitsemme -runoilija sai kunniatohtorin arvonimen 1840.

Arvon ansaitsee myös Juha Hurmeen trilogia kieli- ja valistusmiehistä, joista näyttämöllä on nähty aiemmin historiankirjoittaja Daniel Juslenius sekä kielitieteilijä Europaeus. Samaten arvon ansaitsee esityksen musiikki, jonka on tehnyt Arto Piispanen. Näyttelijät Tanjalotta Räikkä, Piia Soikkeli, Kaisa Sarkkinen ja Antti Laukkarinen loistavat laulajinakin. Heidän läsnäolonsa voima koukutti katsojaa enemmän kuin jännite itse esityksessä.

 

Juttele esityksestä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.