Saimaan Teatterin Mökkiläiset seilaavat Saimaan satamia heinäkuun ajan. Uusi nuortunut sakki on ruorissa, mutta henki ja meininki on sama: Täysin purjein. Oivaltavaa, hauskaa, tuttua tai samaistuttavaa juttua absurdilla twistillä. Ensemble tuntuu elävän samoilla aalloilla myös kuvaannollisesti.

Esitys alkaa jo ennen kuin esitys alkaa. Eli viisi Janne Laakkosta kuulostelee yleisön mökkikokemuksia. Varsinaisessa johdannossa Laakkoset lupaavat selvittää mökkiläisyyden ytimen neljän perheen luona vieraillen.

Vierailut eivät muistuta mitään Kotikatu tv-sarjan kyläilyjä. Mökkitie on mutkikkaampi. Ja siinähän tullaan jo Arttu Wiskariin. Menköön kryptiseksi. Esitys on joka tapauksessa yllätyksiä täynnä – yllätyksiä, jotka iskevät myös mökittömien nauruhermoihin.

Saimaan Teatteri on aina ollut ajassa kiinni niin sanonnoissa kuin ilmiöissä. Parodiointi on saimaalaisten vahvaa aluetta. Luupin alle joutuvat niin Thermacellin käyttäjät kuin Huvila ja huussi -ohjelma. 

Ekoaiheet käsitellään ronskilla tavalla, kuten kaikki muukin, mutta jokainen ymmärtää lähtökohdaksi maailmaa syleilevän humaaniuden. Kun rakennuspäällikön tehtävä on panna mummon talo maan tasalle, kaikki sileeksi ja kunttaa tilalle, tuijaa reunoille, jotta naapurikin ymmärtää tontin rajat, niin arvaa vaan, ollaanko lopulta ns. pienen ihmisen puolella…

Näyttelijäjoukko on ilmiömäinen. Monipuolisen muuntautumiskykynsä osoittavat Ilona Karppelin, Vincent Kinnunen, Aino Sihvonen, Miika Suonperä ja ainoana aiempana konkarina Pietu Wikström. Kekseliäs käsikirjoitus on Otto Nybergin ja työryhmän yhteinen, ohjaajana Emma Mattila.

Parodiointi taitaa ulottua roolihahmoihin asti siinä mielessä, että lähes kaikki esiintyvät vastakkaisen sukupuolen vaatteissa. Siitä on tehty normi, toisin kuin Tootsie-tyyppisissä jutuissa.

Tieriidat ovat yksi yleisimmistä kiistakapuloista maaseudulla. Onkin nerokasta päästää meidät väliajan jälkeen tielautakunnan kokoukseen. Talousasiat ovat tietysti rempallaan. Tässäpä täky höykkyyttää  yksityistieasioita hoitava isoveljeni teatteriin.

Esitys löytää myös suvantonsa, jotka tulevat tosi tarpeeseen – tykitys on sitä luokkaa. Loppua kohti Wiskarin Mökkitie on muuttunut saimaalaisten tekemäksi ja laulamaksi Mökkipoluksi.

Rakkaudellisessa lopetuksessa haikaillaan perheen luo, ja Juvan Jukolassa kun oltiin ensi-illassa, niin haikailtiin vuokramökkiä Juvalta, saunan terassia, jossa kuunnella kuikkaa…Yleisö ei jäänyt pelkästään hyrisemään tästä tyytyväisenä, vaan aplodeerasi oikein urakalla. 

Kiertue etenee Saimaan teatterin mission mukaisesti seurantaloilla ja työväentaloilla, seuraavana Oravi 10.7. klo 13 & 18, Savonlinnan Pellossalo 12.7. klo 13 & 18, Puumala 14.7. klo 18.

PS Olisin valmis näkemään saimaalaisia myös talvella! Näkisipä heitä Mansessakin joskus, Suomen teatteripääkaupungissa…