Musikaali Jagellonica – Turun oma prinsessa osuu oivasti Samppalinnan Kesäteatterin 65-juhlavuoteen. Katariina-alkuisilla paikannimilläkin on muisteltu kyseistä renessanssiprinsessaa Turussa. Tosin Suomen herttua Juhanalle naitettu Puolan kuninkaan tytär asui vain puolisen vuotta Turun linnassa, jouluaatosta 1562 seuraavaan syksyyn.
Kaisa Hela Mansesta kipunoi terhakasti punatukkaisena Turun prinsessana. Toinen tamperelainen, Lari Halme, toivottaa yleisön tervetulleeksi 65-vuotisjuhlaan, kehuu maisemat mahtaviksi ja lavasteet massiivisiksi – paitsi ensemble pieni = viisi. Toisaalta, esittäähän Ria Kataja yksin niin Venäjän kuin Ruotsin sotajoukkoja…
Lari Halmeella on hoteissaan monta muutakin tonttia kuin Katariinan veljenä ja lankona eli kuningas Eerikinä. Mut hei, sukupuut selvitetään yleisölle matkan varrella. Vuosiluvut ynnä muut numeeriset tiedot ovat suoraan historiankirjoista.
Teatterin moniottelija Niina Lahtinen kunnostautuu käsikirjoittajana värittämään historiaa humoristisesti ja päivittämään Brecht-efektiä luovasti, eli muistuttamaan: Nyt ollaan teatterissa eikä keskiajalla – mikä tuskin oli muutenkaan päässyt unohtumaan, mutta silti. Yksi prinsessan repliikki miehelleen tiedottaa myös sen, mitä on tultu katsomaan: ”Et tietenkään tiedä historian naisia, kun naisista ei ole kirjoitettu. Siitähän tämä näytelmä kertoo!”
Käsikirjoittaja ujuttaa naisasian ja naisten solidaarisuuden mukavasti musikaaliin, miesten kustannuksella tosin, mutta silleen, että katsomon miehet hymyten hyväksyvät pilkan – esim nahistelun siitä, onko kaikki maailman tieto miesten kiveksissä vai ovatko ne vain rapsuttamista varten…Niinamaisia sutkauksia kyllä piisaa, vaikka pari tässä paljastaisinkin.
Jagellon aristokraattiset sisarukset ehtivät ikääntyä, ennen kuin heidät saatiin naitettua poliittisessa pelissä. Meitä valistetaan, että 36-vuotias sinkkunainen vastasi tuolloin eläkeläistä. Ja 36-vuotista neitsyttä valjastetaan hääyöhön: Makaat selällään, jalat levällään, ja leikit kuollutta.
Suomen herttua Juhana on saanut Chris Whittagerilta sähäkkäät koreografiat , jotka Antti Lang hoitaa varsin vaivattomasti. Jagellonican aviomieheksi päätyi siis nuori ja viriili Juhana, jonka kanssa Katariina matkasi pari kuukautta Vilnasta Turkuun – nähtiin vaunut, joissa oli Katariinan paheksumat kangaspyörät, mutta pahempaa oli avioliiton kolmas pyörä: Kaarina Maununtytär. Häntä esittää Turkuun heti valmistuttuaan 2020 kiinnitetty Linda Hämäläinen, joka saa esitellä muuntautumistaan jalkavaimosta myös Iivana Julmaksi.
Aika lailla häslinkiä kaiken kaikkiaan, mutta ehdottomasti ansiokas kantaesitys aikana, jolloin kesäohjelmistoon keksitään peräjälkeen jukebox-musikaaleja, joissa tunnetun laulajan hittibiisien väliin kyhätään tarinaa.
Alkuidea Jagellonicaan tuli taiteelliselta johtajalta Jukka Nylundilta, joka on säveltänyt musiikin tätä teosta varten. Sitä esitti live bändi, mikä musikaalissa on ihan paikallaan, volyymit tosin aikas lujalla. Vaatiko se laulajalta huutamista vai sanojen sisältö, kuten liittoonsa pettyneen prinsessan biisissä: Olen vain poliittinen pelinappula!
Ohjaajana tässä pelissä oli laulajana ja näyttelijänä ihailemani Petrus Kähkönen. Kyllä musikaalikonkari tietää, mikä saa homman rullaamaan!
Kuvat Otto-Ville Väätäinen