Teatteri, musikaalit, elokuvat
Kesäteatterikauteni alkoi Komediateatterin farssilla Ilmasta rahaa. Taiten tehty ja vauhdilla vyöryvä, hyvin rytmitetty teos on farssimaakari Michael Cooneyn kuuluisin käsikirjoitus – mutta minulle paha rasti, koska en jaksanut nauraa yhtä paljon kuin muu yleisö, alkoi vähitellen…
Alun pitäen luulin, että en jaksa enää sitä Gabrielin lipevyyttä, mutta viiveellä taivuin katsomaan uusinta versiota Mika Waltarin suosituimmasta näytelmästä vuodelta 1945. Komediateatterin Gabriel, tule takaisin Panu Raipian ohjauksessa viihdyttää varmalla otteella, mutta varsin traagisesta ilmiöstä; siitä,…
Kun tää näyttelijäklassikkokaksikko – Risto Korhonen ja Ville Majamaa – on lavalla, pätee määritelmä: Viihde auttaa unohtamaan, taide auttaa muistamaan. Kyseinen parivaljakko pystyy kyllä tekemään taidetta ravintola-show´stakin, sitähän ensimmäinen Klassikot lavalla – elokuvan lyhyt oppimäärä…
Yli sadan vuoden takainen Pietari on nyt Helsingissä, Dostojevskin pimeät portaikot ja ahtaat huoneet Q-teatterissa. Nerokkaasti. Yksi pöytä keskellä lavaa käykin ahtaaksi, kun neljä raskolnikovia tunkee sen päälle. Katsomo on kolmessa suunnassa. Ylöspäin hämärtyviä rappuja…
Onhan se suuri suljetun tilan murhamysteeri, kun yllätysjuhlissa synttärisankari kaatuu ykskaks kuolleena maahan. Minulle suurin mysteeri on sittenkin se, millaisessa vauhdissa muuntautuen Juha Pulli hoitelee koko vieraskatraan roolit melkein ilman lisävarusteita. Vain pyörähdys, ja seuraava epäilty…
