Omaa taustaa(kin) vasten minua kiinnostaa sekä poikakoodi että yksinhuoltajaperhe. Ensimmäiseen saa vastauksia Poikakoodi-näytelmän käsiohjelmasta, toiseen itse näytelmästä. ”Poikakoodi merkitsee, että poikien on toteutettava tietynlaista käsitystä poikana olemisesta, jotta tulevat hyväksytyksi yhteisössä. Poikakulttuurissa tulee olla valmis…
Arkisto 2021
Ei ihan taivaaseen asti
Minulla oli oikein lämpimät aiemmat muistot musikaalista Niin kuin taivaassa. Taisin jopa kadehtia kuorolaulun harrastajia. Nyt otin mukaan viulistiveljen, joka aloitti musiikkiopiston 5-vuotiaana, pianolla tosin, mutta joutui sittemmin kiusatuksi viulukoteloa kantaessaan. Ja voih, alkukuvana on…
Bolla!
Kosovon sota. Kahden miehen välinen suuri rakkaus. Toinen on serbi, toinen albaani – joka on naimisissa. Siinä on pääainekset Bollaan – monimerkitykselliseen sanaan, joka muun muassa tarkoittaa ulkopuolista tai outoa olentoa, jopa paholaista. Monia tasoja…
Salaisuuksien ilta – kun leikki muuttuu vakavaksi
Onkohan tämä ohjaajien takaisku, että ensemble pärjää näin hyvin omillaan – kuten Tampereen Teatterin ja Teatteri Siperian loistava työryhmä toteuttaessaan Salaisuuksien illan Frenckelliin. Juuri sinne se sopi mielestäni paremmin kuin valkokankaalle. Tosin Paolo Genovesen italialaiselokuvasta…
Kuvauksia marginaalista: Imitation of Life ja Tätiratsastajat
Unkarilaisen Proton Theatren striimattu esitys Budapestista Tampere-taloon oli jännä kokemus, ensin tunne, että olen tullut leffaan, sitten olisin ehdottomasti halunnut nähdä sen livenä lavalla. Ei kai ihmekään, sillä ohjaaja Kornél Mundruczó tekee myös elokuvia. Imitation of…