”Astu renessanssiin, liity hengen voimien marssiin, astu renessanssiin, tästä alkaa tähteys farssiin” kuuluu kutsut Something rotten -musikaalin alkulaulussa, ja tottelemme heti. Seinäjoen Törnävällä tanssitaan taas kuin Broadwayllä –  edellinen oli ikimuistoinen Spamalot. Yhtä huolella on tehty Pekka Laasosen ohjaama Something rotten – Jotain mätää.

Veljekset Retu Perä ja Ruune Perä johdattelevat 1590-luvun Lontooseen sutjakkaasti, ja petaavat Shakespearen saapumista näyttämölle.  Näyttävä onkin Christoffer Strandbergin entré, melkein kuin Dingon Neumann parhaina päivinään. Kun hän on jonkin aikaa keekoillut siinä saapikkaissaan, tulee muitakin rokkikukkomaisia mielleyhtymiä – joskaan Kirkpatrickien musiikki ei ole rokkia. Battlekaan ei ole räppiä vaan steppiä. Asiaa tai ei, katsomossa viihdytään täysin rinnoin. 

Asiaa tehdään musikaalien keksimisestä, irvaillaan juuri sillä, onko asiaa vai ei, vai vastataanko yleisön toiveisiin lallattelemalla koreissa puvuissa. Ainakin Riitta Aurasmaan suunnittelemat puvut ovat koreita ja värikkäitä kuin pride. Rutto tuo korona-aiheen framille. ”Musta surma tarttuu sinne, mistä kustaan. Se saapui tänne, siis hyvästelkää läheisenne”, riimittelee teoksen loistava kääntäjä Mikko Koivusalo.

Perän veljesten (vallattomat Jani Karvinen ja Antti LJ Pääkkönen) ja Shakespearen kilvastus alkaa munapitoisen aamiaisteoksen Omlet suunnittelusta, missä Nostradamuksen veljenpojan (tangokuningas Marko Maunuksela) päkistämät näyt toimivat suurena apuna. Kun Omlet on jo sorvautumassa kinkkumunakas Hamletiksi herätetään jälleen henkiin pohdinta, kirjoittiko Shakespeare sittenkään itse kaikkia teoksiaan. Minä en jaksa niin vanhaa asiaa miettiä, kun faktat ovat siellä monen sadan vuoden takana. Ikuista totuutta kuljetetaan tässä muun muassa biisillä Sydäntä kuunnellen: ”Itselleen voi olla uskollinen vain sydäntä kuunnellen.” Siihen tokeentuu päähenkilöistä yksi toisensa jälkeen. Siitä seuraa mikäs muu kuin onnellinen loppu ja perille, ilman peränpitäjiä. Tasavahvan joukon naisenergiaa edustavat näyttävästi Reeta Vestman ja Irina Isberg.

Esityskuvat Jukka Kontkanen

Teoksessa vilistävät myös monien maailmankuulujen musikaalien nimet:

Kuva Heljä Vasara

Juttele esityksestä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.