David Mametin #metoo-näytelmä Karvas pala on karvas pala arvosteltavaksikin, koska Hollywood-Harveyn paljastaneesta twiitistä on jo kolmatta vuotta. #metoo-kampanjassa on sen jälkeen myllätty niin monta tapausta ja niin monta kiveä käännetty, että näytelmän olisi suonut jo sisältävän jotain muuta kuin silkkaa sikailua ja räikeintä replikointia. Sinänsä esitys saapui harvinaisella nopeudella Pohjoismaiseen kantaesitykseen Eino Salmelaisen näyttämölle.

Naisten kokemaa ahdistelua ei ole poispyyhkäisty, mutta romuttamatta tai kaunistelematta itse asian vakavuutta uskon, että hienovireisempi kuvio olisi tässä vaiheessa tehokkaampaa.

Kärjistetysti havainnollistettuna sovinistisenkaan mieskatsojan tuskin tarvitsee näytelmän aikana ottaa pohdittavakseen, olisiko omissa tavoissa mahdollisesti jotain petrattavaa. Hän voi huoleti huokaista, että eihän tämä minua koske, en minä ole ketään konttorin sohvalla raiskannut.

Näytelmän alaotsikkona on Komedia häikäilemättömyydestä. Naurut jäivät ohuiksi, mutta härskiä häikäilemättämyyttä nähtiin pitkin matkaa monella muullakin kuin seksuaalisen häirinnän tasolla. Barney Fein ei tietenkään näe kuin “maltillisia” vaikeuksia tai ajautumisen “semanttiseen umpikujaan”

Loppuun tarjoiltiin kolme vaihtoehtoa, mutta minulle se ratkaisu toimi lähinnä lisämesoamisena. Eikä avauskaan tuntunut tarpeelliselta, se että näyttelijät tulevat riviin tervehtimään ja kertomaan, että nyt näytelmä alkaa. Varsinainen näytelmän alku, elokuvamogulin ”neuvottelut” käsikirjoittajan kanssa, oli kyllä lupaava, vaikka ”sun käsis on ihan paska”.

Karvaassa palassa on käsikirjoitus, jota ei kukaan päähenkilön esittäjä voi täysin pelastaa, huutamalla varsinkaan. Ei edes Aimo Räsänen, niin virkistävää kuin onkin nähdä hänet pitkästä aikaa tummassa puvussa ja tukka singlattuna…Sivuhenkilöiden varaan ei voi laskea senkään vertaa, koska he piipahtelevat vain Barney Feinin öykkäröinnin osoitteina. Sihteeriä tosin tarvitaan pitkin iltaa, ja Suvi-Sini Peltolalta se sujuu suvereenisti. Sihteeri on sisäistänyt toimintatavat: Kaupallistamme unelmia ja pesemme rahaa paperittomien kokouksesta. Mogulin rahanpesu kun ”puhdistuu” hyväntekeväisyyshankkeilla. Barneyn itsetuntemus on tasoa: Manipuloin, siinä minun nerouteni. Olen elänyt kuin Hitler, mutta hyväluontoisemmin. Luonteen hyvyyspuoli jää arvailun varaan, mutta kropan lihavuushuoli ei. Inhimillistä puolta keriytyy auki viimeistään silloin, kun kaikki sortuu.

Piinallisen näytelmän ohjaimissa urakoi leppoisa Milko Lehto (kuva HV)

Huom. Yläkuvassa hyllyn reunalla kehystettynä ei mitenkään sattumalta Trump. Keskimmäisessä kuvassa öykkärin muotokuva/sarvikuono on jo pudonnut seinältä… Lavastussuunnittelu Janne Siltavuori, kuvat Kari Sunnari

Juttele esityksestä

  Tilaa ilmoitukset  
Ilmoita